sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

Ei ole puolikskaan tehty...

...vaikka niin oli hyvin suunniteltu. Kuvittelin, että sitten kun mä oon töissä, voinkin kätevästi töistä tullessa käydä salilla, kun se on niin kätevästi siinä matkan varrella. Niinpä niin, jaapa jaapa, trallalallalaa. Eipä ole käynyt pienessä mielessäkään lähteä neljän, viiden jälkeen mihinkään punttisalille tai lenkille. Voi laiskuutta.

Toisaalta en kärsi tästä kovinkaan suurta morkkista. Olen ollut töissä vasta viikon, kaikki on uutta ja työtehtävien hahmottaminen ja uuden opetteleminen vei voimia yllättävällä tavalla. Mitään kunnon työtä en viikossa vielä ole ehtinyt tehdä, mutta on hiivatin raskasta tuntea itsensä melko hyödyttömäksi, lukea nippukaupalla lukea papereita ja orientoitua ja ihmetellä, mitä kaikkea työtehtäviin kuuluukaan. Mutta luotan luotan siihen, että kyllä sitä virtaa riittää sitten, kun olen päässyt alkustressistä ja kun työt alkaa sujua paremmin.

Paino on onneksi pysynyt suurinpiirtein samana. Loman aikana tuli pientä takapakkia, mutta hei, LOMA!!! Lomallahan sai syödä ja juoda, eikös niin? :) Olen saattanut jopa hiukan pienentyä, vaikka painossa ei suurta muutosta ole tapahtunutkaan. Sain nimittäin vetoketjun ja napin kiinni housuista, joita en voinut laittaa työhaastatteluun 1kk sitten, kun eivät vaan menneet päälle. On ne vieläkin sen verran pinkeet, että töihin en niitä laita, mutta jospa parin viikon päästä?

Loman aikana en pitänyt ruokapäiväkirjaa lainkaan ja lautasmallini oli tyyppiä "lautanen täyteen". Olisittepa nähneet mut Ruotsin laivan seisovassa pöydässä. Ihan kuin en olis ikipäivänä ruokaa nähnyt! Kaikkea hyvää piti ottaa ja parhaita kehdesti. Jälkiruokapöydästä olisin putsannut viimeisetkin suklaamousset ja paahtovanukkaan palaset, jos vain olisin kehdannut. Mutta nyt olen taas täyttänyt ruokapäikkää, lounaaksi olen valinnut ruokaisan salaatin ja iltaisinkin olen syönyt suhteellisen järkevästi tai yrittänyt pitää ainakin annoskoot pieninä.

Töissä on kyllä hankalaa syödä säännöllisesti. Tai ei se oikeasti hankalaa ole. Meilläkin on jääkaappi ja mikro, ja vaikka niitä ei olisikaan, esim. hedelmät, mysli/proteiini/tms. -patukat jne. säilyy kyllä huoneenlämmössäkin. Pitää vaan muistuttaa itseään siitä syömisestä ja syödä pieni välipala eikä ajatella, että "no tunnin päästä mä kuitenkin lähen töistä ja pääsen kotiin syömään". Joo niin pääsee joo ja nälkä on sellanen, että tuleekin syötyä ihan mitä sattuu ja paljon.

Lounassalaattien lisäksi menneestä viikosta löytyy muutakin positiivista. Arkiliikunnan määrä on ainakin tsiljoonakertaistunut! Aiemmin normipäiväni saattoi sisältää liikuntaa himassa lompsimisen lisäksi vain 15min kauppareissun. Nyt kävelen bussipysäkille, päätepysäkiltä metrolle, metron portaat alas (voihan niissä vain seistäkin, mutta käytän senkin ajan omaksi hyödykseni), muutaman pysäkin päästä kävely metron portaita ylös ulkomaailmaan ja lopuksi n. 50 askelta tasamaalla. Kellokortin leimauksen jälkeen kävelen vielä portaat ylös kuudenteen kerrokseen. Päätin, että en käytä hissiä, joten kävelen portaat 1-2 kertaa päivässä ylös ja alas. Oikein mukavaa reisi-peppujumppaa! =) Päivän päätteeksi vielä edelläkuvattu työmatka toiseen suuntaan metron portaineen ja muine kävelyineen. Mahtista!

7 kommenttia:

TiiQ kirjoitti...

On kyllä kätevää, kun työpaikka on muualla kuin maantasossa. Mullakin on bunkkeri viidennessä kerroksessa ja ruokala on sopivasti joko toisessa tai ekassa riippuen minne menee. Ja kahvihuoneeseenkin on varmaan sata metriä käytäviä ja yksi kerrosväli ;-).

Sini kirjoitti...

Loma, mikä ihana tekosyy ;). Mä taas odotan että jään työttömäks ku sithän mulla on aikaa käydä lenkillä jumpalla salilla spinningissä pumpissa..joopa joo. Katsotaan.

Satu kirjoitti...

Kissa hei! Kiva kuulla susta! ;) Mieletöntä hyötyliikuntaa! Ja sitten kun pääset rutiineihin duunissa, niin varmast jaksat vielä työpäivän päälle salille, trust me! Ja mikä tahansa duunin paahtaminen kuluttaa kalorei järkyn paljon, varsinkin alussa...eiks vaan? Hyvä meininki sul on ja ruokasysteemitkin jees. Jos mäkin sit kun työt alkaa...heh...No, maanantain poljin kuntofillaril hiki roiskuen ja tiistaina kävin juoksemas, et kyl täälki jotai tapahtuu, ainaski välil. Tsemppiä!

Heinäharava kirjoitti...

Mitä mitä? Miks täällä ei tapahdu mitään?!

Muah, mun sanavahvistus on plerse.

Sini kirjoitti...

hei nainen, onko susta enää mitään jäljellä ;)?

Helena kirjoitti...

Mitä tapahtui navettakissalle??

navettakissa kirjoitti...

Kiitos kysymäst, täällä mää oon! =)Olen vain niin työelämän viemä, että ei ole ollut virtaa kirjoitella blogia. Istun koneen ääressä 7-10h/pv, eikä kotona enää jaksa ruutua tuijottaa.. :( Mieli kyllä tekis kirjoittaa ja raportoida. =)

Tähän blogiin liittyen voin kuitenkin kertoa, että en todellakaan ole urheillut ja syönyt niin kuin olen suunnitellut, mutta siitä huolimatta olen keventynyt viime kevään/kesän lähtötilanteesta noin 5kg! Ja sekin jo näkyy! Yhdet pieneksi käyneet farkut, joita tuskailin jossain blogikirjoituksessa, olivat menossa kirppikselle. Olin eilen länttäämässä niihin hintalappua, kun piruuttani kokeilinkin niitä ja hitto, ne mahtui jalkaan! Napitkin meni kiinni! :D

Mutta vielä on tekemistä, että olis itsellä oikeasti kiva olo. Yritän nyt oikeasti nipistää aikaa itselleni ja liikunnalle siitäkin huolimatta, että työpäivät venyy ja sen jälkeen olen aivan raato.

Ja ehkä sitä kautta tulis lisävirtaa jatkaa bloggailuakin! =) Aurinkoista päivää sulle, Helena, ja kaikille muillekin, jotka ovat ihmetelleet poissaoloani!