tiistai 12. toukokuuta 2009

Painonpudotuksen hyvin lyhyt oppimäärä.

Kaikkihan tietää, kuinka kilot karistetaan. Vai tietääkö? Lehdet, netti ja tv on pullollaan laihdutusjuttuja ja painonhallintaohjelmia. Miksi? Eikö viesti mene perille vai miksi niitä samoja itsestäänselviä juttuja pitää jauhaa uudelleen ja uudelleen? Vähän niinkuin kerrottaisiin, että maapallo on pyöreä ja seuraavassa kuussa, että hei, se on pyöreä myös tältä kantilta katsottuna!

Pisnesihmiset ovat käyttäneet loputtomasti aikaa kehitelläkseen erilaisia dieettejä, laihdutusohjelmia ja -juomia, -patukoita ja -pillereitä. Ja niitähän ostetaan. Ihan hullua! Eivätkö ihmiset halua SYÖDÄ? Minusta ruuanlaittaminen ja etenkin syöminen on niin ihanaa, että en vaihtaisi niitä mihinkään! Mitä kivaa on käärepaperin aukaisemisessa? Oih, rapirapi. Kylläpä avasinkin hienosti. Tai jauhekeitossa? Kuumaa vettä, sekoita. Voi kun kivaa tää kokkaaminen. Ja kaiken tämän vaivannäön jälkeen kuvitellaan, että kyllä se hoikempi minä sieltä läskien alta löytyy - ja nopeasti!

Ilman kaupallisia tuotteitakin paino voi laskea. Senkun syö vaan tosi vähän. Joku vaikka 1000kcal päivässä vois olla kiva tavoite. Tai tietty mitä vähemmän, sen parempi. Paino saattaa ihmekonsteilla ja nälässä kitumalla pudotakin nopeasti, mutta vielä nopeammin putoaa pikalaihduttaja kuvitelmistaan karuun todellisuuteen. Mitään todellista muutosta elämäntavoissa ei ole tapahtunut ja kilot tulevat takaisin TAKUULLA - parhaimmassa tapauksessa korkojen kera. Niin että kannattiko?

Miksi on niin vaikeaa tajuta, että laihtumiseen ei tarvita mitään ihmekonsteja? Varmin ja mukavin tapa pudottaa painoa on syödä ihan tavallista, terveellistä ruokaa vähemmän kuin sitä kuluttaa. Laihduttajalle lohdullinen tieto on, että syödyn ja kulutetun energian erotuksen eli kalorivajeen ei tarvitse (eikä pidä) olla suuri, n. 500kcal riittää. Kun peruskulutuksesta vähennetään tuo 500kcal, syötäväksi jää siltikin sellainen määrä kaloreita, että nälästä ei tarvitse kärsiä, kun valitsee syömisensä oikein.

Jos kalorimäärä tuntuu silti pieneltä (kuten helposti alussa tuntuu), lisäkaloreita voi "ansaita" liikkumalla. Liikunta nostaa kulutusta kätevästi ja liikunnan terveys- ja mielenterveysvaikutusten lisäksi ne muutamat sata kulutettua kaloria voi huoletta syödä! =) Peruslaiskaa ihmistä tämä tieto motivoi kummasti. Jopa minä sain itseni viime viikolla tunniksi sauvakävelemään, koska tiesin, että sen ansiosta pääsen ravintolaan syömään ja saan juoda ruokajuomana siiderin! =) En lenkistä nauttinut, mutta nautin siitä extrasta hyvästä, jonka lenkin ansiosta sain.

Oma painonpudotussuunnitelmani perustuu ruokaremontille ja liikunnan lisäämiselle ja systeemi menee jotakuinkin näin:

Ravinto
Aika pitkälti vanha kunnon lautasmalli: puolet kasviksia, 1/4 proteiinia (lihaa, kalaa, kanaa, raejuustoa) ja 1/4 hiilihydraatteja (perunaa, täysjyväpastaa tai -riisiä). Aamu-, väli- ja iltapalalla täysjyväviljatuotteita, vähärasvaisia maito- ja lihatuotteita, hedelmiä, marjoja ja kasviksia. Herkuttelenkin, mutta kohtuudella. Rasvakammoinen en ole (eikä saakaan olla): leivälle laitan kasvimargariinia, ruuanlaitossa ja salaatinkastikkeena käytän oliivi- tai rypsiöljyä.

Päivittäinen kalorimäärä
Syön päivässä n. 400-600kcal vähemmän kuin mitä peruskulutukseni on. Peruskulutuksella tarkoitan sitä energiaa, jonka kulutan ihan vain lorvailemalla kotona. Peruskulutuksensa voi jokainen tsekata vaikka täältä. (Merkitse jokaiseen MET-kohtaan 0 min ja täytä vain neljä alimmaista kenttää.) Jos liikun, syön myös liikkumalla kulutetut kalorini, jos vähänkin on nälkä. Aina en kaikkia liikunnalla ansaittuja kaloreita syö, vaje saa välillä olla suurempikin. Ja toisaalta en stressaa, jos se joskus jää pienemmäksi.

Liikunta
Vapaavalintaista liikuntaa aluksi 2-3krt/viikossa, myöhemmin ehkä enemmän. Liikunnaksi lasken myös hyötyliikunnan, jos muuhun ei itseään saa motivoitua. Tällaiselle sohvapotulle jo vartin kävely lähiprismaan ja toinen vartti takaisin kauppakassien kanssa on plussaa, vaikkei se ihan hikiliikuntaa olekaan.

Näillä eväillä pitäis sitten olla siinä pikkujoulukunnossa. Apunani on ruoka- ja liikuntapäiväkirja, johon merkitsen tunnollisesti ja rehellisesti kaiken syömäni ja juomani. Käytän kaupallisen palvelun tarjoamaa nettipäiväkirjaa, mutta vastaavia ilmaisia löytyy netistä kyllä. Ja käsistään kätevimmät voivat askarrella itselleen sellaisen excelillä, olen itsekin aiemmin käyttänyt excel-pohjaista ruoka+liikuntapäikkää ja hyvin toimi.

Ainakaan ensimmäisen kunnon viikon perusteella en voi ihan hirveästi valittaa. Välillä sieppasi oikein kunnolla, kun olin koostanut päivän ruuat miten sattuu, illalla kalorit oli täynnä liian aikaisin ja mieli teki vielä vaikka mitä. Välillä 500kcal:n kalorivajetavoite piti, välillä ei. Mutta koko ajan pysyin kuitenkin miinuksella eli söin alle peruskulutukseni, vaikkei vaje joinain päivinä ollut kuin sata tai kaks. Vielä kun löytyis pari kateissa olevaa juttua, mutta niistä sitten toisella kertaa.

Ei kommentteja: